Kitaran soitto

Mitä itse soittamiseen tulee, niin kannattaa opetella soinnut ja skaalat. Se on hevikitaristille tylsää puuhaa, mutta joskus haluat kuitenkin soitella kavereiden kanssa bluesia nurmikolla. Skaaloja voi hyödyntää sitten sooloissa ja yleisesti säveltäessä ja improvisoidessa. Takaan ja alleviivaan, että jos lähdet liikkeelle siitä että sointuja ei tarvita mihinkään ja skaalat on nörteille, koska haluat soittaa vain Hellhammeria ja Mayhemia huoneessasi, niin myöhemmin vituttaa kun haluaisi soittaa myös jotain muuta, ja joutuu opettelemaan jotain musiikin perusasioita vaikka tekniikkapuoli olisi viimeisen päälle hiottu.

Kuten edellä sanottiin, osta se kitara joka sopii parhaiten käteen. Älä tilaa mistään Thomannilta, jos et ole kokeillut ja todennut kitaraa hyväksi. Ja jos mielestäsi on muka noloa mennä musiikkikauppaan yrittämään jotain smoke on the wateria nuotin vierestä ekaa kitaraa etsiessä, niin huomioi että jokainen on joskus ollut ihan samalla tasolla kanssasi, eikä kukaan oikeasti naura ensimmäistä kitaraa etsivälle kaverille. Joku saattaa jopa kannustaa.

Älä osta paskaa vahvistinta, tai osta ainakin niin paska, että se tulee varmasti vaihdettua joskus parempaan. Transistorit on yleensä ihan sekundaa, eikä efektiprosessoreista tule usein kuin vihaiseksi. Osta kunnon kamaa, eli putkivahvistin, analogiset efektipedaalit digitaalisten sijaan, ja jos mahdollista, niin vältä myös mikropiirejä. Puolijohteiden (transistorit, FET:it, mikropiirit yms) käyttö signaalitiellä aiheuttaa kohinaa ja viiveitä, ja yleensä transistorivahvistimissa on todella munaton soundi. Putkissa sen sijaan on useammin hyvä soundi, eikä putkisäröä ole tähän mennessä päihittänyt yksikään transistorisurina. On tyyppejä, jotka väittävät että "on tää meikän vahvistin ainakin ihan jees", mutta he tuskin ovat päässeet kokeilemaan laadukasta putkivahvistinta. Lisäksi kunnolla kasattu (point-to-point, ei robotin kyhäämä piirilevy) putkivahvistin voi olla elinikäinen soittokaveri oikein käytettynä ja huollettuna.

Opettele myös sen verran elektroniikkaa, että osaat suunnilleen komponenttien nimet ja pystyt tarvittaessa kolvaamaan niitä paikalleen. Kova juttu on osata itse korjata vahvistimet ja efektit. Vielä kovempi jätkä tekee itse efektit ja vahvarit.

Haha, itsellä kävi ihan sama virhe, että luin väärinpäin ja ihmettelin miksei The Trooper kuulosta yhtään samalta kuin Iron Maidenilla.

Tällä on ihan mukava soitella www.f-musiikki.fi/kitarat_ja_vahvistimet/vahvistimet_ja_kaapit/12149_cube-20x_kitaravahvistin_/_roland.html

(Kaikki omalle kohdalle osuneet) Behringerit on myös sellaista kamaa, että ihan aidosti vituttaa soittaa yhtään mitään niillä. Tuo oma roska tosin sai hieman eloa siitä, kun vaihdoin vakiokaiuttimen tilalle Celestionin G10 Greenbackin, joka tosin lähtee siitä huitelemaan sillä sekunnilla kun saan tuon putkivahvarin kasattua valmiiksi.

Olen kyllä täysin eri mieltä. Minusta skaalat ja soinnut opetellaan sitten kun tekee mieli/niitä tarvitaan, ja alussa kannattaa soittaa juuri sitä mitä haluaa. Jos sitä bluesia haluaa myöhemmin oikeasti soitella, niin kyllä ne skaalat äkkiä mieleen jäävät. Eli minun ohjeeni on, soita mitä haluat, kuitenkin omien taitojen mukaan(ei heti mitään Maidenin sooloja). Jos haluat ekana opetella perussoinnut, opettele, jos haluat vääntää Hellhammeria, niin väännä.

Sitten vielä opettelumenetelmistä. Tabulatuurit ovat käteviä, mutta kannattaa alusta asti kokeilla myös korvakuulolta opettelua. Ei silloin ennenkään ollut nettiä ja Guitar Prota.

Joo ite oon kans huomannu että jotkut noista guitar pron tabuista on aivan vituillaan kun tiedän kyllä korvakuullolta tunnistaa biisejä, ja kyllä muuten vituttaa toi sointujen opettelu. Mutta kuten jo todettiin se todella harjoittaa ja kehittää sormi motoriikkaa kun tuntuu joka päivä aina helmpommalta ja helpommalta nuo, ja ainaki ite jos ei just sillä hetkellä kiinnosta vittuakaan niitä opetella niin sillo just jotain biisejä harjottelen. Ja ymmärrän kyllä että hyvään kitaransoitto taitoon kestää opetella vuosia. Mutta samallahan opin vähän kärsivällisyyttä kun meikäläisellä se on lähes olematon juttu.