Post by Kaosbringer on Jun 26, 2009 14:58:12 GMT 2
Jun 26, 2009 2:20:34 GMT 2 @aargh said:
Aika vakavaksi vetää uusi Deströyer. Ensimmäisillä kuuntelukerroilla levy kuulosti D666-asteikolla melko peruskauralta ilman kummoisempia huippuhetkiä, mutta jostakin syystä levyä on silti pakko kuunnella uudestaan ja uudestaan. En edes muista, milloin viimeksi olen kuunnellut jotain levyä ilmestymisensä aikaan yhtä paljon kuin tätä. Joka kerta kuulostaa vain paremmalta ja jokainen biisi alkaa kuulostaa jonkin sortin hitiltä tai muuten vain elintärkeältä osalta kokonaisuutta. Ei tällä levyllä ole yhtään iamthewargodia tai sonsofperditionia, mutta sanoisin jo nyt, että kokonaisuutena Defiance on huomattavasti vahvemman oloinen (joskaan ei välttämättä vielä parempi) kuin kivenkovasta biisimateriaalistaan huolimatta hieman puolivalmiilta vaikuttanut Cold Steel.Veikkaanpa, että moni tulee pettymään tähän levyyn "dominate, fuck and destroy" -osaston puuttumisen takia, mutta eipä mikään kaljathrashbiisi olisi tälle levylle mielestäni oikein istunutkaan. Selkeästi aiempaa "vakavahenkisempi" levy kyseessä, mutta mielestäni ihan looginen lisäys D666-täyspitkien jatkumoon, joka Unchain the Wolvesin sodanjulistuksen ja Phoenix Risingin blitzkriegin jälkeen meni astetta henkilökohtaisemmaksi ja pohtivammaksi jo Cold Steelillä. Ei ole hirveästi sing-along-kamaa tällä levyllä, mutta viimeistään siinä vaiheessa kuin (aluksi pienen "mitä vittua" -reaktion aiheuttanut) ihan pirun hieno päätösbiisi "Sermon to the Dead" lähtee soimaan, ei paljoa enää kiinnosta, jos kyseessä ei olekaan maailman kovin kaljoittelulevy.
Jos jotain valittamista haluaa keksiä, niin soundimaailma ei hirveästi nappaa, vaikka sekään ei oikeastaan enää häiritse yhtä paljon kuin ensikuunteluilla. Vokaalit ja lead-kitarat voisivat olla reippaastikin isommalla, ja muutenkin soundit ovat vähän lytätyn oloiset. Pieni lisäräkä tai yleinen käppäisyys eivät mielestäni ainakaan huonontaisi levyä missään mielessä, mutta toisaalta biisimateriaali on taas niin kovaa, että eipä kiinnosta tästäkään nillittää yhtään enempää.
Korjausta sen verran että D666 ei ikinä ole "kaljathrashia" (vrt. kaiken maailman possessed by alcohol yms. aiheista laulavat thrash bändit.) ollutkaan! D666 on aina ollut vakava / vakavasti otettava yhtye vaikka niitä fistraisereita/sing alongeja siellä mukana onkin.
Mutta never the less, point taken!
! Seiskalla kaksi julkasematonta levyn ylijäämäbiisiä, jotka ovat myös ehtaa tavaraa.